Tämä on ihan erityisen tärkeä asia, josta soisin aromaterapiamaailman puhuvan enemmän: Eteerisiin öljyihin tulee aina suhtautua kunnioituksella.

Toivoisin, että jokainen eteeristen öljyjen käyttäjä tutustuisi aina hieman siihen kasvilajiin, jonka arvokasta lahjaa pääsee käyttämään ja muistaisi olla luonnolle kiitollinen.

Eteeristen öljyjen tuottamiseen käytetään suuria määriä kasveja, ja jotkin kasvit ovat arvokkaan tuoksunsa vuoksi käyneet jopa uhanalaisiksi. Vaikka valtava kosmetiikkateollisuuden ala saakin osakseen tästä paljon syyttävämmän sormen kuin verrattaen hyvin pieni aromaterapiayhteisömme, on ehdottomasti myös meidän suhtauduttava asiaan vakavasti. 

Erityisesti monet huumaavan tuoksun omaavat puulajit ovat tällä hetkellä heikossa asemassa. Siinä missä vaikkapa sitrushedelmiä tai monia kukkia saadaan joka satokaudella aina lisää ja lisää, ovat puut hitaita kasvamaan ja uusiutumaan.

Lue myös: Eteerisiä öljyjä ei valmisteta Suomessa

Mitä eteerisiä öljyjä ei kannata käyttää?

Listaus uhanalaisista kasveista, joiden eteerisiä öljyjä yleisesti myydään, mutta joita en tällä hetkellä suosittele käytettäväksi:

Globaalisti uhanalaisia:

Atlassetri (Cedrus atlantica)

Frankinsesit (Boswellia carteri / sacra)

Santelipuut (Santalum)

Palo Santo (Bursera graveolens)

Ruusupuu (Aniba rosaeodora)

Agarpuut (Aquilaria)

Elemi (Canarium luzonicum)

Nardus (Nardostachys jatamansi)

Mirha (Commiphora guidotti)

Eukalyptus radiata (Eucalyptus radiata)

Paikallisesti uhanalaisia:

Benzoe (Styrax tonkinensis) (Singapore)

Kistus (Cistus ladaniferum) (Ranska)

Mustapippuri (Piper nigrum) (Eteläinen Intia)

Frankinsensi (Boswellia serrata) (Intia ja Sri Lanka)

Katajanmarja (Juniperus communis) (Albania, Iso Britannia)